Työaikalaki 2020 - Mitä se käytännössä tarkoittaa?

Uusi työaikalaki otettiin käyttöön 1.1.2020. Siirtymäaika päättyy 31.12.2020. Mitä muutoksia laki tuo ja miksi varsinkin työnantajan kannattaa siihen perehtyä?

Uusi työaikalaki on mielestäni erittäin tervetullut uudistus ja se on askel kohti modernimpaa, aika- ja paikkariippumatonta työntekoa. Käyn tässä blogissa muutaman oleellisimman muutoksen, mitä uusi työaikalaki tuo tullessaan.

Joustotyöaika

Joustotyöaika sopii parhaiten tietotyöhön, myyntityöhön ja muuhun asiantuntijatyöhön, jossa työn tekeminen ei ole niinkään sidottu aikaan tai paikkaan. Lähtökohtaisesti joustotyössä työntekijä voi itse vaikuttaa milloin ja missä työ tehdään, mutta työnantaja edelleen määrittää tehtävät ja tavoitteet, kuten ennenkin. 

Kiinteä työaika, joka voidaan sopia, on enintään 50 % säännöllisestä työajasta. Se ei voi sijoittua klo 23 - 06 välille. Lähtökohtaisesti kiinteä työaika sijoitetaan arkipäiville. 

Työntekijä voi siis itse määrätä ja hallinnoida, tekeekö työnsä laiturin nokasta auringonlaskusta ihaillen vai toimistolta käsin. Tai jotain siltä väliltä. Työntekijä ei kuitenkaan voi vaikuttaa työaikaan, joka edelleen on enintään 40 tuntia viikossa, neljän kuukauden tasoittumisjaksolla. 

Joustotyöajasta on erikseen tehtävä sopimus, kirjallisesti. Itse suosittelen laatimaan myös joustotyöaikaa koskevat yhtenäiset pelisäännöt, joita jokainen noudatta ja joiden mukaan sitten toimitaan. Työaikalaki edellyttää kirjallista sopimusta, suullinen sopimus ei riitä eikä ole sitova. Sopimus joustotyöajasta toimii myös työvuoroluettelona tällöin.

Lisä- ja ylityöt joustotyöajassa

Joustotyöaika harvoin kerryttää lisä- ja ylityötunteja tai sunnuntaityötä, koska työntekijällä on hyvin itsenäinen päätösvalta sijoittaa työaikansa. Ylimääräisistä töistä on sovittava erikseen ja korvattavaa lisä- tai ylityötä syntyykin käytännössä vain työnantajan erillisestä vaatimuksesta.

Liukuva työaika

Liukuva työaika on ehkä maltillisempi ja kevyempi versio joustotyöajasta. Liukuvassa työajassa työntekijällä itsellään on itsenäinen päätäntävalta, kuinka työaikansa sijoittaa, sovituissa puitteissa. Jotta liukuvaa työaikaa voidaan käyttää, sovitaan mm. liukumarajat ja miten liukuma-aika sijoitetaan

Lisäksi soviaan myös kiinteästä, yhteneväisestä työajasta, johon kokonaisia liukumia ei käytetä. 

Vuorokautta kohti suurin liukuma-aika on maksimissaan neljä tuntia. Jos aamulla uni maistuukin, koko liukuma on käytettävissä työpäivän alkuun. Tai jos päiväunet houkuttelee, koko liukuman voi käyttää myös kiinteän työajan päättymisen jälkeen.

Käytännössä uusi laki kasvattaa liukumarajoja ja mahdollistaa myös liukuman sijoittelun työpäivän päättymisen jälkeiseen ilta-aikaan.

Lisä- ja ylityön teettämisestä sovitaan erikseen, kun käytetään liukuvaa työaikaa. Seurantajakso on neljä kuulautta ja maksimimäärä, joka ylityksiä voi olla, on 60 tuntia ja vastaavasti maksimimäärä, joka alituksia voi olla, on 60 tuntia. 

Mikäli työntekjiä haluaa, on työnantajan pyrittävä järjestämään kertymävapaat kokonaisina työpäivinä. 

Työaikapankki

Uudistunut työaikalaki mahdollistaa myös työaikapankin perustamisen, lakisääteisesti. Työaikalain mukainen työaikapankki käytännössä sovittaa yhteen työ- ja vapaa-aikaa. Työntekijä voi säästää erilaisia vapaaksi muutettuja etuja, esim. korvauksia viikkolevon saamatta jäämisestä, lisä- ja ylitöitä tai lomarahaa jne.

Kulukorvauksia, palkkaa tai korvausluonteisia saatavia ei kuitenkaan voi työaikapankkiin säästää.

Näitä voidaan säästää ja yhdistellä toisiinsa ja pitää ne myöhemmin vapaana.

Työaikapankin käyttöönotosta tehdään aina kirjallinen sopimus työpaikalla. Suullinen sopimus ei ole riittävä. Näin määrää työaikalaki.

Mikäli sopimuksessa ei ole muuta sovittu, työntekijällä on oikeus saada ja käyttä pankista vapaata vähintään kaksi viikkoa vuodesta. Mikäli vapaata on kertynyt pankkiin yli kymmenen viikkoa, työntekijällä on oikeus pitää vähintään 1/5 kertymästä vapaana. Työnantajan tulee antaa vapaa seuraavan kuuden kuukauden aikana.

Kalenterivuoden aikana työaikapankkiin voi kerryttää maksimissaan 180 tuntia. Säästössä voi olla maksimissaan työntekijän puolen vuoden säännöllistä työaikaa vastaava määrä.

Työajan seuranta

Moderni, pirstaloitunut tapa tehdä työtä tulee enemmän ja enemmän normaaliksi. Työnantajan on silti kyettävä seuraamaan työntekijän työaikaa ja uudistunut työaikalaki tuo tähän omia haasteitaan. 

Olemme tehneet toisen kovan kuopiolaisen, Kihon, kanssa yhteistyösopimuksen, joka antaa Kuopion Ykköstileille mahdollisuuden jälleenmyydä Kihon Työajanseurantaa itsenäisesti. 

Kihon Työajanseurannan avulla työajan seuranta on reaaliaikaista. Työntekijän on helppo käyttää Kihon työajanseurantaa, joka toimii niin online- kuin offline-versionakin. 

Voit myös kurkata meidän palkanlaskennan palvelut, mikäli et ole vielä meidän palkanlaskenta-asiakas. Älä siis huoli, meiltä löytyy apu ja ammattitaito!