Tuhti tietopaketti arvonlisäverosta

Varsinkin aloittavalle yrittäjälle, arvonlisäveron, eli alv:n ajatteleminen voi tuottaa harmaita hiuksia. Arvonlisävero on niin sanottu välillinen vero, joka on tarkoitettu kuluttajan maksettavaksi, vaikka yritys ostaessaan toiselta yritykseltä sen joutuukin maksamaan.

Lyhykäisyydessään ja pyhässä yksinkertaisuudessaan, alv menee näin: Kuluttajakaupassa, alv on aina ilmoitettava. Hinta tulee olla kokonaishinta veroineen. Kuluttaja siis maksaa alv:n osuuden, jonka myyjä tilittää myöhemmin valtiolle.

Yritysten välisessä kaupassa, voidaan puhua alvittomasta hinnasta, johon alv lisätään. Ostaja maksaa arvonlisäveron ja myyjä tilittää alv:n myöhemmin valtiolle. Ostajan ollessa yritys, se voi kuitenkin vähentää alv:n omassa verotuksessaan, mikäli tuotteita tai palveluita on käytetty yrityksen arvonlisäverollisessa liiketoiminnassa.

Ei niin vaikeaa, eihän?

Otetaan selkokielinen esimerkki:

Artturilla on uusi yritys. Artturi ostaa yritykselleen mainostoimistosta palveluita 500 eurolla. Mainostoimisto laittaa laskuun alv:n, jolloin laskun summa on 620 €. Artturi saa siis vähentää yrityksen kausiveroilmoituksessa 120 euroa, eli alv:n osuuden.

Artturi kuitenkin saman ALV-kauden aikana myy palveluitaan 1000 eurolla. Nyt Artturi lisää laskuun myös alv:n, eli laskun summa on 1240 €. Näin ollen, Artturin tulisi tilittää 240 euroa arvonlisäveroa valtiolle. Artturilla on kuitenkin saman alv-kauden aikana ostoja, joista Artturi saa vähentää arvonlisäveron osuuden. Tapahtuukin seuraavaa;

Myynnin alv:stä, 240 eurosta, vähennetään ostojen alv, 120 euroa. Tällöin loppusummaksi jää 120 euroa, jonka Artturi tilittää valtiolle alv-kauden päätyttyä.

Arvonlisäverokannat vuonna 2020

Arvonlisäverokannat tarkoittavat alv:n prosenttimääriä.

Lisäksi on vielä kokonaan alv:n ulkopuolelle jääviä liiketoiminnan osa-alueita sekä rakennusalalla toimiva käännetty verovelvollisuus. Käännetty verovelvollisuus tarkoittaa sitä, että ostaja maksaakin myyjän arvonlisäveron. Myyjä ei laita laskulle mitään arvonlisäverokantaa, sillä kyseessä ei kuitenkaan ole 0 % arvonlisävero. Myyjä laittaa laskulle esim. seuraavan merkinnän: "Lasku ei sisällä arvonlisäveroa. Ostaja on verovelvollinen AVL 8 c §:n mukaan."

Arvonlisäverosta vapaa toiminta

Yritys on arvonlisäverovelvollinen, kun tilikauden liikevaihto ylittää 10 000 euroa ja toimialana on muu kuin alvstä vapautettu toimiala.

On tilanteita ja tapauksia, jolloin yrityksen ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa. Tällainen tapaus on esimerkiksi pienimuotoinen tai sivutoiminen liiketoiminta, jossa tilikauden liikevaihto jää alle 10 000 euron. Silloin yrityksen ei tarvitse laskuttaa arvonlisäveroa myynneissään. Tosin silloin myöskään ostoista ei voida tehdä alv-vähennyksiä.

Yritys voi perustettaessa olla hakeutumatta arvonlisäverorekisteriin, mikäli on tiedossa, että tilikauden liikevaihto jää alle 10 000 euron.

On myös toimialoja, joissa yli 10 000 euron liikevaihdon yritykset ovat vapautettuja arvonlisäverosta:

• rahoitus- ja vakuutuspalvelut
• terveyden- ja sairaanhoitoalan toiminta
• sosiaalihuollon palvelut
• yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen palvelut

Itse suosittelen kuitenkin liittymään arvonlisäverorekisteriin, sillä muutoin et voi hyödyntää alv-vähennystä palveluiden ja tavaroiden ostoista.

Arvonlisäveron ilmoituskaudet

Arvonlisäverot ilmoitetaan ja maksetaan verohallinnolle kausittain. Tilitoimisto tekee kausi-ilmoitukset ja sopimuksen mukaan joko maksaa alvit asiakkaan puolesta tai lähettää asiakkaalle valmiin maksulomakkeen. Arvonlisävero voidaan maksaa mm. Omavero-palvelussa.

Tavallisesti alv-jakso on yhden kuukauden mittainen ja alv maksetaan aina verokautta toisena seuraavan kuun 12. päivään mennessä. Toisin sanoen, tammikuun alv maksetaan (tai palautetaan) maaliskuussa.

Pidennettyjä alv-ilmoituskausia

• Mikäli yrityksen liikevaihto (esim. arvio yritystä perustettaessa) tilikaudella on alle 30 000 euroa, ilmoituskausi voi olla yhden vuoden mittainen.
• Mikäli yrityksen liikevaihto tilikaudella on alle 100 000 euroa, ilmoituskausi voi olla neljännesvuosi.

Pidennetyn alv-kauden hyödyt

Itse suosittelen arvioimaan hyvin tarkasti tilikauden liikevaihdon ja hakeutumaan sen mukaiseen alv-kauteen, mikäli tiedät, että tositteita, kuten kuitteja tai laskuja, tulee vain vähän. Se vähentää hallinnollisia kustannuksia.

• Parannat verojen ennakoitavuutta. Sinulle jää hieman pelivaraa, mikäli tiedät että alv-kauden aikana on tulossa vielä isoja ostoja.
• Säästät tilitoimiston kustannuksissa. Saat laskun harvemmin ja usein myös edullisemmin. Hyvä kirjanpitäjä naputtaa nimittäin tunnissa helposti pienen yrityksen kirjaukset useammalta kuulta.

Arvonlisäveron alarajahuojennus

Mikäli liiketoiminta on pientä, alle 30 000 euron liikevaihtoa tilikauden aikana, yritys voi hakea verohelpotusta alarajahuojennuksen muodossa. Se käytännössä tarkoittaa, ettei valtio peri itselleen kaikkia sille kuuluvia alveja, vaan yrittäjä saa niistä osan takaisin, joka merkataan yrityksen tulokseksi. Tuloksesta maksetaan toki veroa.

Mikäli liikevaihto on enintään 10 000 euroa, yritys saa huojennukseen oikeuttavan arvonlisäveron osuuden kokonaan takaisin. Mikäli liikevaihto on yli 10 000 euroa, mutta alle 30 000 euroa, yritys saa huojennuksena osan arvonlisäverosta takaisin.

Yrittäjän täytyy kuitenkin itse muistaa hakea alarajahuojennusta tilikauden viimeisellä alv-ilmoituksella.

• mikäli verokausi on yksi kuukausi, alarajahuojennus pitää hakea tilikauden viimeisen kuukauden arvonlisäveroilmoituksella
• mikäli verokausi on neljännesvuosi, alarajahuojennus pitää hakea kalenterivuoden viimeisen neljänneksen (loka-joulukuu) arvonlisäveroilmoituksella
• mikäli verokausi on yksi vuosi, alarajahuojennus pitää hakea kalenterivuodelta annettavassa arvonlisäverotuksessa

Toki me muistuttelemme ja palvelemme, jotta yrittäjän ei yksin tarvitse kaikkea muistaa. Nyt sinulla on toivottavasti hyvä tietämys, kuinka arvonlisäverotus Suomessa toimii. Meiltähän saa myös verotukseen liittyvää neuvontaa, muista kysyä rohkeasti!