Kilpailukieltosopimusten lakimuutos vuonna 2022

"Jaaha, muistapas sitten lätkäistä sille harjoittelijalle se kilpailukieltosopimus, koska me voidaan" - tyyppinen ajatusmaailma jää (onneksi!) historiaan vuonna 2023. Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esittämät lakimuutokset koskien kilpailukieltosopimusta 1.1.2022 alkaen. Siirtymäaika on vuosi, joten vuonna 2022 korvausvelvollisuutta ei ole takautuvasti, kuin vain tiettyihin kilpailukieltoihin. 

Nykyisin kilpailukieltosopimuksia viljellään hyvin löyhästi. Ei ole tavatonta, että ns. "ruohonjuuritason" työntekijä saa työsopimusta allekirjoittaessaan eteensä myös kilpailukieltosopimuksen, vaikka tälle ei ole ollut painavia, eikä oikeastaan minkäänlaisia, perusteita.

Kilpailukieltosopimuksella tarkoitetaan käytännössä kaikkia sellaisia sopimuksia (tai sopimusehtoja) joiden tarkoitus on rajoittaa työntekijän mahdollisuutta siirtyä toisen työnantajan palvelukseen tai perustaa omaa yritystä. Kilpailukieltosopimukselle on kuitenkin aina täytynyt olla erityisen painava syy. Yleensä hyväksytty syy on ollut esim. työntekijän johtava asema, pääsy arkaluontoisiin tietoihin, liikesalaisuuksiin ja kehitystyöhön. Pelkkä työntekijän status ei ole ollut riittävä syy, vaikka sitä on härskisti käytetty kilpailukiellon syynä.

Kilpailukiellolle on edelleen paikkansa, mutta lakimuutoksella halutaan varmistaa, että kilpailukielto on aidosti tarpeen.

Kilpailukiellon muutokset 1.1.2022

Kilpailukiellon sisältö ja pääperiaatteet pysyvät ennallaan, mutta muutoksia tehdään korvausvelvollisuuteen sekä perusteisiin. Muutoksella halutaan vähentää turhia ja perusteettomia kilpailukieltosopimuksia, sillä työntekijää sitoo joka tapauksessa lojaliteettivelvoite, joka jo itsessään kieltää kilpailevan toiminnan samanaikaisesti. Myös sivutoimisesti. Kilpailukiellon pituus voi olla enimmillään 1 vuosi. 

Korvausvelvollisuus

Lakiin lisätään korvausvelvollisuus kilpailukiellon rajoitusajalta. Korvauksen määrä on riippuvainen kilpailukiellon rajoitusajasta. Jos rajoitusaika on maksimissaan 6 kuukautta, työntekijälle tulee maksaa korvaus, joka on 40 prosenttia työntekijän palkasta. Jos rajoitusaika on yli 6 kuukautta, työntekijälle tulee maksaa korvaus, joka on 60 prosenttia työntekijän palkasta.

Korvauksen peruste on tavanomainen palkka vastaavalta ajalta. Ylityö- tms. korvauksia ei oteta huomioon, mutta säännöllisesti maksettavat lisät otetaan. Jos työntekijän palkka vaihtelee, esim. provision takia, käytetään tietyn ajanjakson keskipalkan mukaan. 

Korvaus ei ole luonteeltaan palkkaa, joten siitä ei suoriteta eläke-, sosiaaliturva- tai työttömyysvakuutusmaksuja. Korvaus on kuitenkin veronalaista tuloa, joten ennakonpidätys toimitetaan normaalisti. 

Korvaus pitää maksaa lähtökohtaisesti normaalin palkanmaksun tapaan, kuukausittain. Korvaus on kuitenkin maksettava rajoitusaikana, eikä mikään varsinaisesti estä maksamasta koko summaa heti jäähyväisten jälkeen. Maksuajankohdasta voidaan kuitenkin sopia työnantajan ja työntekijän kesken. Tässä on kuitenkin huomioitava, että sopimusvapautta on rajoitettu siten, että korvauksen maksamisesta voidaan sopia vasta, kun työsopimus on irtisanottu.

Kilpailukiellon irtisanominen

Työnantajalla on oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus, mikäli työnantaja katsoo, ettei sillä ole enää tarvetta rajoittaa työntekijän siirtymistä kilpailijalle. Irtisanomisoikeuden piiriin kuuluu vain oikeus irtisanoa kilpailukieltoehto - sen työnantaja voi irtisanoa milloin vain ilman erillistä erityistä perustetta.

Irtisanomisaika kilpailukieltosopimukselle on kolmasosa rajoitusajasta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Käytännössä kaikki alle kuuden kuukauden irtisanomisajat ovat siis kaksi kuukautta. Tällä on merkitystä, mikäli työntekijä irtisanoutuu sen jälkeen, kun työnantaja on irtisanonut kilpailukieltosopimuksen. Mikäli työntekijän irtisanomisaika on lyhyempi, kuin kilpailukieltosopimuksen irtisanomisaika, voi syntyä tilanne, jossa työnantaja on velvollinen maksamaan korvausta.

Mitätön kilpailukieltosopimus

Mikäli kilpailukieltosopimus on tehty ilman, että lain edellyttämä erityisen painava syy täyttyy, kilpailukieltosopimus on suoraan mitätön, eikä se sido työntekijää tai työnantajaa. Mitätöntä kilpailukieltosopimusta ei tarvitse erikseen irtisanoa. Tällöin myöskään korvausta ei tarvitse maksaa.

Työnantajan halu ja tarve rajoittaa kilpailua ei ole riittävä peruste kilpailukieltosopimukselle. Työntekijällä tulee säilyä oikeus vapaaseen liikkuvuuteen, jonka rajoittamiseen täytyy olla erityisen painava syy.

Siirtymäaika ja sen vaikutukset

Siirtymäaika on yksi vuosi, alkaen 1.1.2022. Lähtökohtaisesti vuonna 2022 tehdyt kilpailukieltosopimukset eivät ole vielä velvoittavia, mutta tietyin edellytyksin ne ovat. Mikäli kilpailukielto on tehty vuonna 2022 ja siten ulottuu vuodelle 2023, se on 1.1.2023 lähtien velvoittava. Siirtymäaikana irtisanotut kilpailukieltosopimukset voidaan tehdä työnantajan puolelta ilman irtisanomisaikaa. Suosittelen tekemään irtisanomisen heti, sillä marras-joulukuussa alkaa tulla jo kiire.

Mikäli työntekijä irtisanoutuu siirtymäaikana, korvausta on maksettava siltä osin, kuin rajoitusaikaa on siirtymäajan jälkeen jäljellä.

Pää pyörällä? Me Ykköstileillä autamme mielellämme. Meillä on hyvä osaaminen työoikeuteen liittyen ja lisäksi vahva ja osaava kumppaniverkosto sinun tueksesi.