Verosuunnittelu - uhka vai mahdollisuus?

Jokainen meistä verosuunnittelee, osa tiedostamatta, osa tiedostaen. Eikä siinä mitään, verosuunnittelu on sallittua ja jopa suotavaa. Mikä ei ole sallittua, on verosuunnittelun lähisukulainen, ilkeä sisarpuoli nimeltä veronkierto. Näillä kahdella on ero. Siinä missä toinen tähtää mahdollisimman edulliseen verotukseen sallituin keinoin, toinen on tulojen peittelyä keinoilla millä hyvänsä.

Verosuunnittelun idea on tutkia ja miettiä erilaisten vaihtoehtojen veroseuraamuksia, mutta kuitenkin täysin lain sallimissa rajoissa. 

Verosuunnittelu ei ole vain yritysten juttu. Myös yksityishenkilö voi suunnitella verojaan. Sitä ei vain ehkä mielletä verosuunnitteluksi, sen negatiivisen kaiun ja suoraviivaisuuden takia. Kukapa meistä ei olisi joskus miettinyt, kannattaako jonkun tietyn ostoksen kuittia säästää ja vähentää se omassa verotuksessa tulonhankkimismenona? 

Tai kantanut Tallinnan risteilyltä selkä vääränä alkoholia tai muita tax free - tuotteita? Tai ultimaattinen testi. Esitäytetty veroilmoitus. Tyydytkö siihen vai mietitkö, miten voisit saada isomman palautuksen tai pienentää mätkyjä? Jep, verosuunnittelua.

Verosuunnittelun ja veronkierron ero

Otetaan konkreettinen esimerkki käsittelyyn, mikä on verosuunnittelun ja veronkierron ero. Konkreettinen esimerkki voisi olla esimerkiksi kotitalousvähennyksen jakaminen usealle vuodelle. Verosuunnittelua on teettää remontti vuodenvaihteen molemmin puolin niin, että työt aloitetaan joulukuussa 2020 ja maksetaan esim. rakennusalalla yleisesti käytössä oleva 20-30 % käsiraha. Työt jatkuvat vuodenvaihteen yli ja loppulasku tulee tammikuussa 2021. Tällöin voidaan hyödyntää molempien verovuosien kotitalousvähennys. 

Veronkiertoa olisi teettää työ esimerkiksi marraskuussa tai joulukuussa ja pantata laskua vuodenvaihteen yli, jolloin maksujärjestely on hyvin ilmeisesti tehty vain veroedun saamiseksi. Tätä vähennystä verottaja todennäköisesti hyväksy uudelta verovuodelta.

Veronkiertoa voi myös olla ne tilanteet, joissa "firman piikkiin" on osteltu mökkejä, veneitä, asuntoja yms. edustushengessä, mutta tosiasiallisesti niitä käytetään lähinnä osakkaiden ja osakkaiden perheiden yksityiskäyttöön. Tällöin soppaan voidaan lyödä veronkiertosäännöksen, että peitellyn osingon säännöksen kauhat hämmentämään.

Mitä yrittäjän kannattaa verosuunnitella?

Yrittäjällä (osakeyhtiö, Ky ja Ay varauksin) on monia mahdollisuuksia verojen suunnitteluun. Pääasiassa käsittelen osakeyhtiömuotoista yrittäjyyttä näissä esimerkeissä. Esimerkit eivät välttämättä ole paremmuusjärjestyksessä, mutta koitan tähän kerätä mahdollisimman tehokkaat verosuunnittelun välineet. Mitä tarkemmin pystyt laskemaan vuosittaisen rahantarpeesi, sitä helpommin pystyt optimoimaan, mistä ja miten nostat rahat pienimmällä verorasituksella.

Verovapaat kilometrikorvaukset ja päivärahat

Verovapaat korvaukset ovat mielestäni tehokkaimmat verosuunnittelun välineet, mitä yrittäjällä on käytössään. Mikään laki ei kiellä yritystä maksamasta yrittäjälle vain verottomia korvauksia, mikäli edellytykset niille täyttyvät. Päivärahat ja kilometrikorvaukset ovat yrittäjälle verovapaita ja yritykselle vähennyskelpoinen kulu. Nosta näitä niin paljon, kuin pystyt. Mitä säännöllisempää laskutuksesi on, sitä helpommin voit suunnitella myös työmatkat ja päivärahat ja niistä muodostuvat korvaukset etukäteen.

Osingot

Jos yritykselle jää voittovaroja, osakeyhtiöyrittäjä voi nostaa itselleen kevyemmin verotettua osinkoa. Osinko, joka on max 8 % yhtiön nettovarallisuudesta ja enintään 150 000 euroon asti (per osakas), verotetaan 7,5 % ennakonpidätyksellä. 8 %:sta ylimenevä osinko verotetaan 75 %:sesti ansiotulona ja loput 25 % on verotonta tuloa. 

Jotta osingoille päästään, on yrityksen tehtävä tilikaudelta voittoa sen verran, että myös mahdollisesti aikaisempien tilikausien tappiot on kuitattu. Sitä ennen maksetaan 20 % yhteisöveroa yhtiön tuloksesta, jonka jälkeen päästään osingonjakoon.

Palkkatulot n. 30 000 - 40 000 euroa

Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että palkkaa kannattaa nostaa n. 30 000 - 40 000 euroa bruttona. Tuloveroprosentti on n. 20 % tietämillä, vähän ehkä ylikin. Suuremmissa tuloissa progressiivinen ansiotulojen verotus alkaa näyttelemään suurempaa roolia ja pääomatulojen verotus tulee edullisemmaksi.

Luontaisedut

Osakeyhtiön yrittäjä (ja Ay / Ky yrittäjä, kun maksaa itselleen palkkaa) voi nauttia luontaiseduista, kuten ateriaedusta, asuntoedusta, autoedusta yms. Lounasetu ja asuntoetu voi olla kannattava vaihtoehto. Lounasetu on yleensä aina kannattavampaa, kuin maksaa lounas nettopalkasta. 75 % lounasedusta on yrittäjälle verotettavaa etua, joka voidaan lisätä luontaisetuna yrittäjän palkkaan.

Myös asuntoetu voi olla kannattavaa. Yrittäjä voi maksaa itselleen vähemmän nettopalkkaa, kun yritys maksaa asunnon vuokran ja verotusarvo lisätään luontaisetuna yrittäjän palkkaan.

Lähtökohtaisesti luontaisedut tulevat sitä edullisemmiksi, mitä enemmän yrittäjä maksaa itselleen palkkaa.

Mitä yksityishenkilö voi verosuunnitella?

Yksityishenkilön verosuunnittelu on huomattavasti yksinkertaisempaa. Käytännössä verosuunnittelu tarkoittaa esitäytetyn veroilmoituksen täydentämistä. Listaan tähän muutaman vaihtoehdon, miten yksityishenkilö tai kotitalous voi suunnitella verojaan:

  • Kotitalousvähennys. Maksimivähennys vuonna 2021 on 40 % työn osuudesta, eli 5 875 euroa. Kahden henkilön kotitaloudessa maksimivähennys on siis 11 750 työn osuudesta. Mikäli teetät ison remontin, jossa työn osuus ylittää merkittävästi 12 000 euron, työn teettämisajankohta kannattaa miettiä vuodenvaihteeseen, jolloin työstä saa kotitalousvähennyksen kahdelta verovuodelta. 
  • Työhuonevähennys. Työhuonevähennys on osa tulonhankkimismenoa*. Mikäli käytät työhuonetta satunnaisesti, voit vähentää 225 €. Mikäli käytät työhuonetta osapäiväisesti, max 50 % työpäivistä tai huomattavien sivutulojen hankintaan, voit vähentää 450 €. Mikäli käytät työhuonetta pääasiallisesti ja etätyöpäiviä on yli 50 % vuodessa, voit vähentää täyden 900 € työhuonevähennyksen.
  • Ensiasunnon osto. Otetaan esimerkki, jossa pariskunta ostaa ensimmäisen asunnon. Ensiasunnon ostaja välttää varainsiirtoveron. Pariskunta voi esimerkiksi sopia niin, että ensimmäisestä asunnosta toinen omistaa 49 % ja toinen 51 % (olettaen, että kumpikaan ei ole aikaisemmin omistanut yli 50 % mistään asunnosta tai osakkeesta) ja myöhemmin, ostettaessa uutta, vaikkapa isompaa asuntoa, omistussuhteet käännetään toisinpäin. Näin ollen molemmat ovat vuorollaan ensiasunnon ostajia.

Lisäksi on vielä esimerkiksi perinnönjako sukupolven yli sekä omaisuuden lahjoitus, mutta ne on jo hieman spesiaalimpeja tapauksia.

*Tulonhankkimismeno:

Tulonhankkimismenot ovat kuluja, jotka aiheutuvat palkkatulojen hankkimisesta. Esimerkkinä voisi olla kuluja omista työkaluista, ammattikirjallisuudesta tai vaikka tietokoneen hankinnasta. Varaudu kuitenkin tekemään selvitys, kuinka paljon työssäsi käytät tai tarvitset kuluiksi merkkaamiasi asioita.


Menikö pää pyörälle? Eipä ihme, ei nämä mitään kovin helppoja juttuja ole. Siksipä me voimme auttaa. Käytössämme on verojen optimointiin tehty ohjelma, Profit Hunter, jonka avulla voimme helposti laskea verotuksellisesti edullisimmat tavat verojen maksuun. Lue lisää verotuksen asiantuntijapalveluistamme!