Verotus

Paljon puhuttu YEL-vakuutus, tuttavallisemmin Yrittäjän eläkevakuutus, on Monopolyn ja UNOn ohella takuuvarma aihe käynnistää vähintäänkin kiivas keskustelu. Mielipiteitä on puolesta ja vastaan, samoin kuin faktaa ja fiktiota. Tässä kirjoituksessa en ota kantaa tai mielipidettä YEL-vakuutuksen hyvyydestä. Tässä kirjoituksessa tuon esille mahdollisimman paljon faktaa ja mieltä askarruttavia kysymyksiä YEL-vakuutukseen liittyen. Ja laitetaan heti alkuun disclaimer; tämä ei ole mainos, eikä tästä kirjoituksesta liiku fyrkkaa suuntaan tai toiseen.

Jos joku aihe aiheuttaa juupas eipäs - tason kiihkoväittelyn, niin se on yrittäjän autoedun kannattavuus. On koulukuntia, jotka vannoo autoedun nimeen ja on koulukuntia, jotka eivät näe asiassa järjen hiventäkään. Sen verran omia rajojani tunnen, ettei tämä tai mikään muukaan blogi laita kirkkoa keskelle kylää ja ratkaise asiaa suuntaan tai toiseen. Mutta tässä blogissa pyrin avaamaan syitä, milloin yrittäjän autoetu voi olla järkevää ja milloin autoetu ei yksinkertaisesti kannata.

Vuosi 2021 lähenee jälleen loppuaan ja näin vuoden loppupuolella alkaa tihkumaan tietoa seuraavan vuoden käytännöistä, luvuista ja päivämääristä.

Työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuuden alaikäraja nousee

Työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuuden alaikäraja nousee lakimuutoksen johdosta 18 vuoteen 1.8.2022 alkaen. Uudistuksen myötä maksuvelvollisuus alkaa työntekijän 18-vuotissyntymäpäivää seuraavan kalenterikuukauden alusta. Tällä hetkellä työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuuden alaikäraja on 17 vuotta.

Paperisen kirjanpidon aikakausi kulkee kohti vääjäämätöntä loppua - lähtölaskenta oli jo alkamassa, mutta Covid-19 koronavirus antoi vielä hieman lisäaikaa tälle muutokselle.

Pähkinänkuoressa muutos alv-ilmoittamiseen ja raportointiin siis tarkoittaisi sitä, että verottaja saisi reaaliaikaisen tiedon laskujen ja tositteiden sisältämistä arvonlisäverotiedoista sillä hetkellä, kun aineistoa luodaan. Tämä on teknisesti mahdollista ollut jo pitkään, mikäli käytössä on ollut moderni taloushallinnon ohjelmisto, josta kausiveroilmoitus on voitu ilmoittaa ja maksaa.

Jokainen meistä verosuunnittelee, osa tiedostamatta, osa tiedostaen. Eikä siinä mitään, verosuunnittelu on sallittua ja jopa suotavaa. Mikä ei ole sallittua, on verosuunnittelun lähisukulainen, ilkeä sisarpuoli nimeltä veronkierto. Näillä kahdella on ero. Siinä missä toinen tähtää mahdollisimman edulliseen verotukseen sallituin keinoin, toinen on tulojen peittelyä keinoilla millä hyvänsä.

Verosuunnittelun idea on tutkia ja miettiä erilaisten vaihtoehtojen veroseuraamuksia, mutta kuitenkin täysin lain sallimissa rajoissa. 

Ikuisuuskysymyksiä. Juusto vai kinkku ensin leivän päälle, osakeyhtiö vai toiminimi? Moni alkava yrittäjä pohtii ainakin jälkimmäistä. Keskustelu oikeasta yhtiömuodosta tuntuu välillä kipuavan "juusto vai kinkku ensin" - keskustelun mittoihin ja intensiteettiin.

Firman piikkiin on kiva ostella kaikkea, kunnes verokarhu pääsee hajulle. Paljon on asioita, joita firman piikkiin voikin ostella, mutta paljon on myös asioita, mitä ei voi ostaa tai vähentää. Tässä blogissa käyn läpi yleisimpiä asioita, joita yritys voi vähentää omassa kirjanpidossaan ja miten. Huomaa, että toiminimiyrittäjä on henkilö- ja osakeyhtiöitä huonommassa tai erilaisessa asemassa osan vähennysten kanssa ja siksi osassa vähennyksiä voi olla poikkeuksa. Keskustele aina oman kirjanpitäjäsi kanssa!

Varsinkin aloittavalle yrittäjälle, arvonlisäveron, eli alv:n ajatteleminen voi tuottaa harmaita hiuksia. Arvonlisävero on niin sanottu välillinen vero, joka on tarkoitettu kuluttajan maksettavaksi, vaikka yritys ostaessaan toiselta yritykseltä sen joutuukin maksamaan.

Lyhykäisyydessään ja pyhässä yksinkertaisuudessaan, alv menee näin: Kuluttajakaupassa, alv on aina ilmoitettava. Hinta tulee olla kokonaishinta veroineen. Kuluttaja siis maksaa alv:n osuuden, jonka myyjä tilittää myöhemmin valtiolle.