Kirjoitettu
Blogissa kirjoitetaan palkka-avoimuudesta

Kun työntekijä kysyy, miksi hänen palkkansa poikkeaa kollegan palkasta, työnantaja tarvitsee vastaukseen selkeät perusteet ja luotettavat tiedot. Palkka-avoimuusdirektiivi lisää työntekijöiden oikeutta saada tietoa palkkauksesta ja tuo työnantajille uusia velvoitteita. Muutos näkyy rekrytoinnissa, palkkapäätöksissä ja palkanlaskennan arjessa. Lakimuutoksen on määrä astua voimaan 1.1.2027.

Tavoitteena on varmistaa ja taata naisten ja miesten oikeutta samaan palkkaan samasta tai samanarvoisesta työstä. Palkkaeroja voi edelleen olla esimerkiksi tehtävän vaativuuden tai johdonmukaisesti arvioidun osaamisen perusteella. Erot pitää kuitenkin pystyä perustelemaan objektiivisesti ja sukupuolineutraalisti.

Pienikin työnantaja tarvitsee selkeät pelisäännöt

Palkka-avoimuus koskee myös muutaman työntekijän yritystä. Esityksen mukaan henkilöstön saatavilla pitää olla tieto palkan ja palkkatasojen määrittämisen perusteista. Käytännössä työntekijän pitää voida ymmärtää, mistä hänen palkkansa muodostuu ja mitä esimerkiksi henkilökohtaisen lisän saaminen edellyttää.

Työntekijä voi pyytää kirjallisen tiedon omasta palkkatasostaan sekä samaa tai samanarvoista työtä tekevien keskipalkkatasoista sukupuolen mukaan eriteltyinä. Vastaus on annettava kohtuullisessa ajassa, viimeistään kahdessa kuukaudessa. Oikeudesta ja pyynnön tekemisestä pitää kertoa henkilöstölle vuosittain.

Pienessä ryhmässä keskiarvokin voi paljastaa kollegan palkan, joten tällaiset ryhmätiedot annettaisiin Suomen esityksen mukaan henkilöstön edustajalle tai tasa-arvovaltuutetulle. Tunnistettavuus arvioidaan tapauskohtaisesti. Työntekijän oikeutta kertoa omasta palkastaan samapalkkaisuuden edistämiseksi ei saa estää sopimusehdolla.

Myös rekrytointikäytäntöjä on päivitettävä. Hakijalle pitää kertoa alkupalkka tai palkkahaarukka ja tarvittaessa tehtävään liittyvät työehtosopimuksen määräykset riittävän ajoissa palkkaneuvottelua varten. Tiedon voi antaa työpaikkailmoituksessa, ennen haastattelua tai muulla asianmukaisella tavalla. Hakijan nykyistä tai aikaisempaa palkkaa ei saisi kysyä.

Samanarvoinen työ voi löytyä toiselta osastolta

Työn vaativuutta arvioidaan esimerkiksi osaamisen, kuormituksen, vastuun ja työolojen perusteella. Henkilökohtaisen palkanosan perusteita tarkastellaan erikseen. Menetelmä voi perustua työehtosopimukseen, valmiiseen arviointijärjestelmään tai yrityksen omaan malliin.

Suuremmassa yrityksessä vertailu voi ulottua esimerkiksi hallinnon ja asiakaspalvelun välille. Eri tehtävänimikkeillä tehtävä työ voi olla yhtä vaativaa, ja samannimisten tehtävien vastuut voivat poiketa toisistaan. Osasto tai kustannuspaikka ei yksin ratkaise vertailuryhmää.

Valmistautuminen voi paljastaa myös eroja yrityksen toimintatavoissa. Yhdessä yksikössä lisien perusteet on kirjattu huolellisesti, toisessa palkoista on sovittu tapauskohtaisesti. Työnantajan kannattaa selvittää, ovatko perusteet johdonmukaisia ja vielä voimassa. Pelkkä viittaus työehtosopimukseen ei kuvaa sitä, miten palkkausjärjestelmää yrityksessä sovelletaan.

Yrityksen kasvaessa velvoitteet lisääntyvät

Vähintään 30 työntekijää säännöllisesti työllistävän työnantajan on jo nykyisin laadittava tasa-arvosuunnitelma ja siihen kuuluva palkkakartoitus. Uudessa esityksessä vähintään 50 työntekijän työnantajan pitäisi kertoa henkilöstölle myös palkkakehityksen kriteerit, kuten osaamisen ja suoriutumisen vaikutus palkassa etenemiseen.

Vähintään sadan työntekijän työnantajille tulisi vaiheittain viranomaisraportointi. Jos raportoinnissa havaitaan työntekijäryhmässä vähintään viiden prosentin sukupuolten keskipalkkaero, jota ei ole asianmukaisesti perusteltu eikä korjattu säädetyssä kuuden kuukauden ajassa, tarvitaan yhteinen palkka-arviointi henkilöstön edustajien kanssa. Määräaika lasketaan Tilastokeskuksen tietojen välittämiselle säädetystä määräpäivästä. Viisi prosenttia ei ole sallittu syrjinnän raja: pienempikin syrjivä ero on korjattava.

Luotettava vertailu alkaa oikeista tiedoista

Jos 80-prosenttista työaikaa tekevän kuukausiansiota verrataan suoraan kokoaikaisen ansioon, tulos voi johtaa harhaan. Sama ongelma syntyy, jos palkkaan sisältyviä lisiä ja palkkioita ei pystytä erottamaan toisistaan.

Ilmoitusvelvollisilla työnantajilla pakollisiksi tulevat rahapalkkojen erittely (rahapalkka, bonukset, lisät yms korvaukset), palvelussuhteen tyyppi, säännöllinen viikkotyöaika ja osa-aikaisen työntekijän osa-aikaisuusprosentti. Myös muutosten ajankohdat ja palkanosien perusteet kannattaa tallentaa. Perhevapaalla olleiden palkankorotusten käsittely on hyvä tarkistaa.

Isossa yrityksessä tietojen kokoaminen vaatii yhteistyötä. Esihenkilöt tuntevat tehtävien sisällön, henkilöstöhallinto kokoaa arviointiperusteet ja palkkahallinto tuottaa laskelmat. Johto päättää tarvittavista korjauksista ja niiden resursseista. Yhteinen vastuuhenkilö auttaa pitämään kokonaisuuden hallinnassa.

Osaava tilitoimisto auttaa valmistautumaan muutokseen

Palkka-avoimuuteen valmistautuminen helpottuu, kun yrityksellä on rinnallaan kumppani, joka tuntee sen palkkahallinnon ja arjen. Palveleva tilitoimisto auttaa tunnistamaan yritystä koskevat velvoitteet ja rakentamaan niihin sopivat käytännöt. Yrittäjälle tämä tuo varmuutta työnantajana toimimiseen ja henkilöstölle selkeämmän käsityksen palkkauksen perusteista.

Osaava tilitoimisto auttaa laatimaan palkkatietopyyntöihin liittyvän prosessin, toimintatavat ja tarvittavan dokumentaation. Sovitun palvelun osana se huolehtii myös yritystä koskevien vaatimusten mukaisista työaika- ja palkkatietojen kirjauksista ja erittelyistä. Ajantasaiset tiedot työtunneista, osa-aikaisuuksista ja palkkalajeista helpottavat palkkojen vertailua ja raportointia sekä vähentävät erillistä selvittelyä. Tämä edellyttää myös työnantajalta ajantasaista tietoa henkilöstön muutoksista.

Asiantunteva konsultointi tukee palkkausperusteiden selkeyttämistä, henkilöstön tasapuolista kohtelua ja palkkakeskusteluihin valmistautumista. Tilitoimisto auttaa tekemään palkkatiedoista ymmärrettäviä ja nostaa esiin asioita, joita yrityksessä kannattaa tarkastella tarkemmin. Näin sama tietopohja palvelee lakivelvoitteiden lisäksi henkilöstöjohtamista ja päätöksentekoa.

Tukea yrityksen koon ja tarpeen mukaan

Pienessä yrityksessä korostuu yrittäjän käytännön tuki, kasvavassa yrityksessä yhteisten toimintatapojen kehittäminen ja suurella työnantajalla laajan kokonaisuuden hallinta. Jaottelu kuvaa erilaisia tarpeita; tarkat lakivelvoitteet määräytyvät henkilöstömäärän ja säädettyjen aikataulujen perusteella.

Yrityksen kokoMiten palkka-avoimuus vaikuttaaMiten tilitoimisto auttaa
Pieni yritysPalkkauksen perusteiden avaaminen, rekrytointikäytäntöjen päivittäminen ja tietopyyntöihin varautuminen koskevat myös pieniä työnantajia.Auttaa laatimaan selkeät toimintatavat ja tarvittavat kirjaukset sekä neuvoo palkkaukseen liittyvissä kysymyksissä. Yrittäjän oma selvittelytyö vähenee.
Pk-yritysHenkilöstömäärän kasvaessa korostuvat yhteiset palkkauskäytännöt. Velvoitteet täydentyvät: tasa-arvosuunnittelu ja palkkakartoitus 30 työntekijästä, palkkakehityksen kriteerit 50 työntekijästä ja raportointi vaiheittain 100 työntekijästä alkaen.Tukee palkkausperusteiden ja eri yksiköiden käytäntöjen yhtenäistämistä sekä huolehtii sovituista laskelmista ja raportoinnista. Ajantasainen tieto tukee yrityksen kasvua ja henkilöstöjohtamista.
Suuri työnantajaVertailu ulottuu osastojen ja tehtäväryhmien välille. Vähintään 250 työntekijän työnantajilla palkkaeroraportointi olisi vuosittaista. Tietojen vertailukelpoisuus ja palkkaerojen perustelut korostuvat.Tukee yrityksen omaa henkilöstö- ja palkkahallintoa asiantuntijatyöllä sekä sovitulla laskennalla ja raportoinnilla. Auttaa tulkitsemaan havaintoja ja arvioimaan kehittämistarpeita.

Palkka-avoimuus liittyy laajemmin siihen, miten yrityksessä johdetaan henkilöstöä ja perustellaan palkkausta. Palveleva tilitoimisto tukee valmistautumista yrityksen tilanteen mukaan ja auttaa löytämään käytännöt, jotka palvelevat sekä työnantajaa että henkilöstöä.

Lähteet